Vielä täytyy palata hetkeksi kesään ja meren ympäröimään Kaskisten kaupunkiin. Tuolta reissulta on jäänyt mukavia muistoja, jotka rakentuvat yhteisistä hetkistä omien rakkaiden kanssa. Haluaisin taas pian päästä tuohon kauniiseen pikku kaupunkiin, jossa kiireettömyyden tuntu on käsin kosketeltavissa... niin tai sitten mun oma sieluni vain yksinkertaisesti lepää levollisena tuolla kaikkien kauniiden vanhojen puutalojen lomassa.
Rannassa meren äärellä kalastajien vajat ja savustus uunit odottelevat kalasaalistaan, ja niemen kärjestä pienen polun päästä, kaikkein ihanien metsämansikoiden ohi kuljettua tullaan vanhalle kauniille tuulimyllylle.
Tuulimylly kertoisi varmaan monta tarinaa mereltä palanneista kalastajista jos vaan pystyisi... ja niistäkin jotka jäivät palaamatta. Luonnon voimien edessä ihminen on aika pieni... ehkä merikin kaikessa vaarallisuudessaan on juuri siksi niin kiehtova.
Mustikoiden ja metsämansikoiden lisäksi kivisessä, suolaisten tuulten rannassa kasvaa paljon katajia, jotka oli aivan upeasti marjassa nekin.
Valmiita koruja tuntuu valmistuvan jotenkin nyt tosi hitaaseen tahtiin, joten tässä on vielä kesäisiä tuotoksia jotka ei ole vielä päässeet näytille. Puretusta hematiitti kaulanauhasta on riittänyt helmiä jo moneen koruun... joten tässä niitä on taas lähes samanlaisena settinä kuin ennen.
Lisää mustaa... mv-helmet tässä pääosassa
Kesän lämpöä jo ikävöiden.... ja joulua jo innolla odotellen! Joko sitä kehtaisi kuunnella ensimmäiset joululaulut ja laittaa jouluvaloja palamaan? ; )