Hurjan paljon kiitoksia ihanista kommenteista, annatte uutta pontta tähän välillä hiipuvaan koruilu harrastukseen! Haaste oli haastava, niinkuin pitääkin... kaikille yhteinen pakollinen linkki meinasi tosissaan aiheuttaa jo muutaman unettoman yönkin : )  Aivan mahtavaa näissä haasteissa on se miten erilaisia koruja syntyy, ei ainuttakaan samanlaista! Ajatelkaas jos kaiken tämän inspiraation saisi pakattua yhteen pakkaukseen...  saattaisi siinä muutama kipinä sinkoilla! Kaikille sivuillani vierailleille ja viestin jättäneille kiitokset, nyt myös nimettömänä saa jätettyä viestiä (korjailin vähän asetuksia). Ihanan auringon valon siivittämää koruilu intoa kaikille!!!

Vedensininen haaste

Korukopla on haasteillaan saanut monen monta koruilijaa raapimaan päätään. Olen innolla katsellut muiden töitä, useasti myöhästynyt "junasta" ja harmitellut asiaa mielessäni pitkään. Nyt olin ajoissa matkassa ja onneksi Mags laittoi alulle haasteen, jossa osallistuja määrää ei ollut rajoitettu. Joten ei muuta kuin tuumasta toimeen.

Kaikki haasteen materiaalit oli ennalta määrätty, ja ohjeiden mukaan niistä tuli valita kaikille pakollisen lisäksi kahta muuta.  Helmi Q liike toimi haastehelmien hankintapaikkana meille kaikille, haasteeseen sai toki omista kätköistäkin täydennystä laittaa.

Aluksi olin ihan varma ettei tästä haasteesta minun osaltani valmista tule, mutta tuli sittenkin : )  Tässä kävi vähän niinkuin koulun penkillä, kunhan se A-HAA elämys tuli niin valmistakin rupesi syntymään.

Haasteen pakollisten osioiden lisäksi omista löytyi pienet vaal.siniset helmet jotka pujottelin vaijeriin. Helmi-ketju sai sitten vielä kaverikseen hopealenkistä kasatun ketjun. Tämän haasteen jälkeen uskallan osallistua uudestaankin!

Takkatulen loimutessa

Kylmä sää on pakostakin vaikuttanut  (ainakin meidän perheen) loma suunnitelmiin, sitä tulee haikailtua johonkin muualle (lämpimämpään) tai ainakin toiseen ajankohtaan. Ompahan tässä vaan käynyt mielessä minkä ihmeen takia lasten hiihtoloman täytyy olla juuri tilastollisesti kylmimpään aikaan. Onko tämä jotain vanhaa perua, eikö asialle voisi tehdä jotain... NO, kylmä tai ei loma on aina loma ja siitä nautitaan :) vaikka sitten takkatulen loimussa.

Tämä uudistettu koru ei ole takkatulen loimua nähnytkään, mutta etelän lämpöä kylläkin. Korussa oli pienten mustien siemenhelmien tilalla valkoiset, jotka sai lähteä. Kauniin vihreiden siemenhelmien tilalla oli tummemman vihreät kuluneet helmet, jotka päätyivät roskiin uusien tieltä. Koralli(?)palat ja mustat makeanveden helmet on alkuperäiset. Helmet tosiaan on mv-hemiä... olen niitä hampaissani narskutellut tilanteen tarkistamiseksi :) En sitten onneksi niellyt yhtään!



Seuraava koru taasen muistuttaa enemmän takan lämmöstä... punaiset särölasihelmet on tosi kauniit, tosin sähkövalo ei päästä helmeä näyttämään koko loistoaan meille. Juotettuja renkaita ja lukko... on mitä on. Sai luvan kelvata! Onkohan kellekään toiselle käynyt kuten mulle... kun liiaksi tohotettu hopean pinta menee röpelöiseksi saa se seuraavaksi vasaraa. Ja kiillotus masiinan puuttuessa, hohto on mitä on (sekin). Ja vähän vinokin vielä... ainakin tietää, ettei tämä ole "kaupan tätien tekemä".



NYT KUPPI KUUMAA, VILLASUKAT JALKAAN JA SOHVALLE. HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!

Mustikat

Ei sitten runosuoni laukkaa ja päässä lyö tyhjää...  saattanee johtua työstä. Muut esittelevät sivuillaan kauniita kuvia talvisesta luonnosta, minä sen sijaan nukun ruususen unta kaikki päivät. Iltapäivästä heräilen ja yöstä tulee minun päiväni. Ei sovi kaikille, mutta minulle kyllä. Ainut oikea aika tehdä töitä minun mielestäni on aikainen aamu tai yö. Kuvat jäi sitten päivän valossa ottamatta joten taas sai sähkövalo luvan kelvata. Mutta kyllä minäkin vielä ne ihanat kevät auringon paisteessa vietetyt hetket tallennan kameralleni, viimeistään talviloman aikaan.

Helmet kuin mustikat, sitä nämä kauniin siniset helmet oikeasti ovat. Kaverikseen nämä mustikat saivat kylmät teräksen harmaat helmet. Kuvat taitavat olla oikeastaan ihan samanlaiset, mutta laitan tähän kuitenkin molemmat.

Ennen seuraavaa....

Talitinttien laulu herättelee kevään mieleen, samoin tulppanien kauniit värit... niitä on pakko saada, ohi ei kykene kaupassa kävelemään. Ja kyllähän se niin on että ajatuksia rupeaa polttelemaan hangen alla nukkuva piha, pian sinne olisi päästävä touhuilemaan! Mieltä vaan painaa kuinka alppiruusujen on käynyt valtavien lumipainojen alla... kevät näyttää!

Toinen mieltä "painava" asia on Korukoplan uusi haaste, johon oli ihan pakko saada osallistua vaikka materiaalit eivät olekaan niitä minun ihan tavallisimmin käyttämiä juttuja. Siitä viis, haaste oli tosi mielenkiintoinen ja pian pitäisi saada upotettua sormensa tämän haasteen helmiin : )

Tässä kuitenkin vielä yksi koru ennen seuraavaa...